Kirjoittanut pikkutassu | 23 marraskuun, 2010

Talvi tuli!

Afrikkalaisen ensimmäinen talvi koitti. Odotin kauhulla ja jännityksellä mitä ipana tykkää lumesta, koska vesi on ollut sille aivan kauhistus. Cocohan tykkäsi. Se meni suorastaan sekaisin lumesta, yritti nappailla leijuvia hiutaleita ilmasta ja kun sitä valkoista juttua kertyi pari senttiä maahankin, piti heti päästä pyörimään lumeen. Ihanaa! Elättelin jo mielessäni kauhukuvia siitä, kuinka en saa koiraa ulos ovesta kuin työntämällä ja se alkaa taas pissailemaan sisään, koska viluttaa. Mutta Coco pyytää ulos nyt jopa enemmän kuin ennen, se menee ihan yksikseenkin peuhaamaan takapihan lumikasaan ja hautaa sinne luitaan, joita se viikon päästä tulee ylpeänä esittelemää… Nam! Ainoastaan vaatetuksesta ollaan jouduttu vähän vääntämään ja kääntämään. Cocoa ei takit tai manttelit haittaa ollenkaan kun ollaan päästy ulos, se liikkuu ja riehuu niissä ihan mielellään. Mutta se pukeminen. Välillä tuntuu kuin tuo olisi 4-vuotias lapsi, jolle pitää pukea kurahousut, ja joka volisee ja kiukkuaa lattialla. Itkupotkuraivarit. Kyllähän se takki saadaan puettua lievän houkuttelun ja pakottamisen avulla, mutta sen jälkeen pitää juosta ympäri kämppää muutama kierros ihan katkarapuna ja luimistella tyhmälle mammalle joka meni pistämään hirvityksen niskaan. Sitten kun takki on onnistuneesti puettu päälle, ei se aiheuta enää harmaita hiuksia, eikä sitä edes muisteta koko lenkin aikana. Olen yrittänyt syötellä namia samalla kun puen. Olen yrittänyt naksutella siitä, että Coco edes katsoo takkiin päin ja seisoo nätisti paikoillaan. Silti aina sama rumba… Mutta aijon silti olla edelleen itsepäinen ja pukea koiraa kaikesta huolimatta. En kestä katsella kun se raukka palelee sitten ulkona eikä ja vikisee ja vetää kotiin päin vain siksi, ettei viitsitty pukea yhtä takkia päälle.

Mamma älä vaan tuo sitä hirvitystä (takkia) yhtään lähemmäs…

Sitten piti vielä kirjoittaa varusteuutuuksista. Saatiin eilen postissa meidän rapinapomppa. Se pääsi heti testailuun, vaikka onkin ehkä otollisempi vähän kovemmille pakkasille (toppa-malli). Sehän olikin oikein istuva ja juuri sopivan kokoinen pikkuneidille. Eikä Coco inhonnut sitä yhtään niin paljon edes pukiessa kuin muita takkejaan. Ja joo, kyllähän se rapisi ja kovettui kun pakkastakin oli, mutta ei näyttänyt ipanan menoa hidastavan ollenkaan. Mielestäni Coco vaikutti oikein tyytyväiseltä uuteen takkiinsa. Pompassahan ei ole jalkalenkkejä ollenkaan, mutta olin ihan yllättynyt, kuinka hyvin se tuolle silti istui päälle, eikä valunut tai pyörinyt ollenkaan paikoiltaan edes peltoriehumisen aikana. Jees! Olen siis erittäin tyytyväinen.

Sitten vielä kuva, joka piti laittaa jo aikoja sitten, mutta en ole saanut aikaiseksi. Meille tuli siis kaksi 4pawsin ihanaa pantaa. Toinen oli tämä ihana sieni-solkipanta. Toinen oli sitten my little pony – vaaleanpunainen puolikurkkari unelma. Siitä ei ole minkäänlaista kuvaa mallin haluttomuuden ja kuvaajan laiskuuden takia, mutta ehkä vähän myöhemmin saadaan siitäkin kuva… Samoin pompasta.

Pahoittelut oudoista väreistä (huono valaistus) ja kamalasta taustasta…


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggaajaa tykkää tästä: